Menu
Olemme koonneet käyttöösi erilaisia vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyviä lyhenteitä ja termejä. Käytä tietopaketti hyväksesi!
Biodiversiteetillä eli luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan elollisen luonnon erilaisuutta ja monipuolisuutta: lajien sisäistä perinnöllistä muuntelua, lajien runsautta sekä niiden elinympäristöjen monimuotoisuutta.
Lue lisää luonnon monimuotoisuudesta ympäristömisniteriön sivuilta.
CSDDD tai CS3D – Yritysvastuudirektiivi, Corporate Sustainability Due Diligence Directive, on EU direktiivi, jonka tavoitteena on edistää yritysten kestävää ja vastuullista toimintaa koko arvoketjussa. Direktiivi velvoittaa yritykset tunnistamaan, ehkäisemään, lieventämään ja lopettamaan haitalliset ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset.
CSDDD asettaa yrityksille uudenlaisen vastuullisuusvelvoitteen ja tarjoaa toisaalta mahdollisuuden rakentaa luotettavampaa ja läpinäkyvämpää liiketoimintaa.
CSDDD kohdistuu suurimpiin EU-alueella toimiviin yrityksiin sekä tietyissä tapauksissa myös suuriin yrityksiin, jotka toimivat EU-markkinoilla, mutta sijaitsevat EU:n ulkopuolella. Yritykset, joita direktiivi koskee, voidaan jakaa kahteen pääkategoriaan:
CSDDD velvoittaa yritykset toteuttamaan useita konkreettisia toimia, joilla pyritään minimoimaan ihmisoikeuksiin ja ympäristöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset. Keskeiset vaatimukset ovat:
CSDDD:n täytäntöönpanolla on siirtymäaika. Tarkat päivämäärät riippuvat EU:n jäsenvaltioiden kansallisesta lainsäädännöstä, sillä jäsenmaiden tulee implementoida direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Ensimmäiset vaatimukset tulevat todennäköisesti voimaan vuosien 2025–2026 aikana, ja siirtymäaika tarjoaa yrityksille jonkin verran aikaa valmistautua.
Direktiivi sisältää myös seuraamusmekanismin, jolla pyritään varmistamaan, että yritykset noudattavat velvoitteitaan. Seuraamukset laiminlyönneistä voivat sisältää:
Lue lisää: European Commission – Corporate Sustainability Due Diligence
Yritysten yhteiskuntavastuu, Corporate Social Responsibility (CSR) tarkoittaa yrityksen vapaaehtoisia toimia, joilla se huomioi toimintansa sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset. CSR:n tavoitteena on edistää vastuullista ja kestävää liiketoimintaa, joka hyödyttää sekä yritystä että yhteiskuntaa.
Lue lisää: European Commission – Corporate Social Responsibility (CSR)
CSRD – Corporate sustainability reporting directive velvoittaa yritykset raportoimaan toimintaansa vastuullisuusnäkökulmasta. Käytännössä yrityksen tulee raportoida sosiaalisista riskeistä ja ympäristöriskeistä sekä siitä, miten niiden toiminta vaikuttaa ihmisiin ja ympäristöön.
Lue lisää: European Commission – Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD)
Hiilidioksidiekvivalentti tarkoittaa kasvihuonekaasuja muutettuna vastaamaan hiilidioksidin lämmityspotentiaalia. Lue lisää ja katso myös muut kaasut ja niiden kertoimet. (Climatepartner.com)
Rahoitus- ja viranomaispäätökset voivat perustua niin kutsutuille DNSH-kriteereille. Periaate tarkoittaa, että toiminnalla ei saa aiheuttaa merkittävää haittaa ympäristölle tai kestävän kehityksen tavoitteille. Periaate juontaa juurensa EU:n Kestävän rahoituksen taksonomia -asetuksesta, jossa se on määritelty osana kriteerejä, joiden avulla arvioidaan investointien ja hankkeiden ympäristövaikutuksia.
Lue lisää: EU Taxonomy Regulation – Do No Significant Harm (DNSH) Criteria
Eurooppalainen Green Deal on poliittisten aloitteiden joukko, jonka tavoitteena on saada EU etenemään kohti vihreää siirtymää, jonka perimmäisenä tavoitteena on saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Sillä tuetaan EU:n muuttumista oikeudenmukaiseksi ja vauraaksi yhteiskunnaksi, jossa on nykyaikainen ja kilpailukykyinen talous. Aloitteet koskevat ilmastoa, ympäristöä, energiaa, liikennettä, teollisuutta, maataloutta ja kestävää rahoitusta ja ne kaikki liittyvät vahvasti toisiinsa. Esimerkiksi Fit for 55 ja Farm to Fork -strategia ovat osa Green Dealia.
Lue lisää: European Commission – European Green Deal
Elinkaariarviointi – Life cycle assesment, LCA on menetelmä, jossa arvioidaan tuotteen ympäristövaikutuksia sen koko elinkaaren ajalta, ”kehdosta hautaan” (cradle to grave). Tämä tarkoittaa, että kaikki vaiheet tuotteen elinkaaressa – raaka-aineiden hankinnasta, valmistukseen, käyttöön ja hävittämiseen – otetaan huomioon. Suppeampi versio tästä on ”kehdosta portille” (cradle to gate), jossa arvioidaan vain tuotteen valmistusmateriaalien tuotannosta valmiiseen tuotteeseen asti, mutta ei huomioida esimerkiksi käyttöä tai hävittämistä. Menetelmä keskittyy erityisesti ympäristövaikutuksiin eikä yleensä kata taloudellisia tai sosiaalisia ulottuvuuksia.
Lue lisää: European Commission – Life Cycle Assessment
EU:n Ekosuunnitteluasetus (Eco-design Regulation) laajentaa ympäristövaatimuksia koskemaan useampia tuotteita ja varmistaa niiden koko elinkaaren ympäristövaikutusten vähentämisen. Asetus sisältää kriteerejä, jotka koskevat tuotteiden energiatehokkuutta, kestävyyttä, korjattavuutta ja kierrätettävyyttä. Tämä parantaa kuluttajien mahdollisuuksia valita kestäviä tuotteita, vähentää tarvetta nopeaan tuotteiden vaihtamiseen ja tukee kiertotaloutta asettamalla valmistajille vaatimuksia tuotteiden suunnitteluvaiheessa.
Empowering consumers for the Green Transition -direktiivi eli Kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen vihreään siirtymään, on EU:n asetus, joka keskittyy vahvistamaan kuluttajien oikeuksia vihreään siirtymään. Sen tarkoituksena on suojella kuluttajia harhaanjohtavilta markkinointikäytännöiltä ja parantaa tiedonsaantia, jotta he voivat tehdä tietoisempia ja kestävämpiä kulutusvalintoja. Green claimsin sisardirektiivi, joka kieltää ympäripyöreät ja valheelliset ympäristöväittämät kokonaan.
Nämä ovat vastuullisuuden peruspilarit. ESG tarkoittaa ympäristöön, sosiaalisiin vaikutuksiin ja hallintotapaan liittyviä tekijöitä, jotka otetaan huomioon yritysten ja sijoittajien päätöksenteossa.
Lue lisää: PRI – What are the Principles for Responsible Investment?
ESRS – European Sustainability Reporting Standards tarkoittaa Euroopan unionin kehittämiä kestävän kehityksen raportointistandardeja, joita yritysten on käytettävä raportoidessaan ympäristöön, sosiaalisiin kysymyksiin ja hyvään hallintotapaan liittyvistä vastuullisuustoimistaan. Standardit on kehitetty osana Euroopan Unionin uutta yritysvastuulainsäädäntöä, joka tunnetaan nimellä Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD).
ESRS-standardit määrittävät, miten yritysten tulee esittää tietoa esimerkiksi ilmastovaikutuksista, ihmisoikeuksista, työntekijöiden oikeuksista ja ympäristövaikutuksista. ESRS-järjestelmä sisältää useita luokkia, kuten ympäristöön liittyvät standardit, sosiaaliset standardit sekä hallinnolliset ja taloudelliset standardit.
Lue lisää: European Financial Reporting Advisory Group – ESRS
EU Taksonomia on luokittelujärjestelmä, joka auttaa yrityksiä ja sijoittajia tunnistamaan ”ympäristön kannalta kestävät” taloudelliset toiminnot, jotta ne voivat tehdä kestäviä investointipäätöksiä. Sen tarkoituksena on ohjata investointeja vihreään siirtymään ja tukea EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista, erityisesti hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Taksonomia kattaa kuusi ympäristötavoitetta, kuten ilmastonmuutoksen hillinnän, ilmastonmuutokseen sopeutumisen, vesivarojen suojelun, kiertotalouden, saastumisen ehkäisyn sekä biodiversiteetin suojelun.
Taksonomia ei ole vielä täysin valmis, ja sen kehitys jatkuu. Esimerkiksi sosiaalisen vastuun ulottuvuuksia koskevia lisäyksiä ja muita sektorikohtaisia määritelmiä odotetaan vielä. Yritykset ovat velvoitettuja raportoimaan, missä määrin niiden toiminta on taksonomian mukaista, mikä auttaa sijoittajia tekemään vastuullisia sijoituspäätöksiä ja ohjaa yrityksiä kestävämpiin toimintatapoihin.
Lue lisää: European Commission – EU Taxonomy for Sustainable Activities
Pellolta Pöytään -strategia on keskeinen osa EU:n Green Dealia. Sen tavoitteena on nopeuttaa siirtymistä kestäviin elintarvikejärjestelmiin, jotka ovat myös oikeudenmukaisia ja terveellisiä. Strategia sisältää sekä sääntelyyn liittyviä että muita toimenpiteitä.
Lue lisää: European Commission – Farm to Fork Strategy
Fit for 55 on Euroopan unionin lainsäädäntökokonaisuus, joka on osa EU:n Green Dealia. Sen tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Tämä tavoite on askeleena kohti EU tavoitetta saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.
GHG Protocol – Greenhouse Gas Protocol on kansainvälisesti laajimmin käytetty ohjeisto kasvihuonekaasupäästöjen (GHG) mittaamiseen ja hallintaan. Se tarjoaa standardeja, ohjeita, työkaluja ja koulutusta. Luokittelu ja määritelmät eri tyyppisille kasvihuonekaasupäästöille (Scope 1, 2 ja 3) noudattavat GHG-protokollan määrittelemää standardia.
Lue lisää: Greenhouse Gas Protocol
Green claims on ympäristöväitteiden ja niiden käyttöön liittyvä EU-direktiivi. Tavoitteena on parantaa ympäristöväittämien luotettavuutta ja todennettavuutta. Yritysten pitää voida todistaa väitteet tieteellisin menetelmin ja riippumattoman kolmannen osapuolen vahvistamina.
Lue lisää: European Commission – Green Claims
GRI – Global Reporting Initiative on kansainvälinen järjestö, joka kehittää ja tarjoaa yrityksille sekä muille organisaatioille ohjeita vastuullisuusraportointiin. GRI-standardit ovat maailmanlaajuisesti käytetyimpiä raportointistandardeja, joiden avulla organisaatiot voivat raportoida taloudellisia, ympäristöllisiä ja sosiaalisia vaikutuksiaan.
Lue lisää: Global Reporting Initiative (GRI)
Global warming potential on hiilidioksidilaskennassa käytetty termi. Hiilidioksidin arvo on 1, metaanilla 25–28, ja muilla kaasuilla isompi. Suurimpia ovat esimerkiksi Hydrofluorivedyt (HFC:t), joiden arvo voi olla 14 800. Yhteydessä termiin CO2e.
HRDD – Human Rights Due Diligence Directive viittaa yritysten vastuullisuusprosessiin, joka velvoittaa ne noudattamaan ihmisoikeuksiin liittyvää huolellisuusvelvoitetta. YK:n liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia ohjaavat periaatteet ovat valtioille ja yrityksille suunnattuja ohjeita, joihin huolellisuusvelvoite perustuu. Tähän prosessiin sisältyy sitoutuminen ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, arvoketjujen analysointi ja niihin liittyvien ihmisoikeusriskien sekä yrityksen oman roolin tunnistaminen. Lisäksi siihen kuuluvat toimenpiteet, joiden tavoitteena on riskien välttäminen ja vähentäminen. HRDD:ä korostetaan yritysten vastuuta tunnistaa ja puuttua ihmisoikeuksiin kohdistuviin riskeihin kaikissa niiden toiminta-alueissa.
Huolellisuusvelvoite on toiminut yhtenä kehyksenä EU:n kestävän kehityksen lainsäädäntöön. CSRD:n (Corporate Sustainability Reporting Directive) ja CSDDD:n (Corporate Sustainability Due Diligence Directive) yhteydessä yritykset velvoitetaan raportoimaan ihmisoikeuksista osana vastuullisuusraportointiaan.
Lue lisää huolellisuusvelvoitteesta ja sen prosessista Finnwatchin artikkelissa.
Kaksoisolennaisuus (double materiality) liittyy keskeisesti CSRD-direktiivin mukaiseen kestävyysraportointiin. Raportointia varten on määriteltävä yritykselle olennaiset vastuullisuuden teemat, jotka ohjaavat raportointiin valittavia näkökulmia ja datapisteitä. Olennaisuusanalyysin tekemistä ohjaa kaksoisolennaisuuden periaate.
Kaksoisolennaisuudessa tarkastellaan toisaalta yrityksen vaikutuksia ympäröivään maailmaan, toisaalta niitä riskejä, mahdollisuuksia sekä taloudellisia vaikutuksia, joita muutokset yhteiskunnassa tai ympäristössä voivat tuottaa yritykselle joko nyt tai tulevaisuudessa. Kaksoisolennaisuuteen sisältää sekä vaikutusten olennaisuuden että taloudellisen olennaisuuden. Vaikutusten olennaisuus kattaa yrityksen vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön kestävyyden näkökulmasta, huomioi mikä on merkittävää sidosryhmien näkökulmasta ja miten yritys voi vähentää negatiivisia vaikutuksia ja lisätä positiivisia. Taloudellisen olennaisuuden kannalta taas keskeistä on arvioida miten tunnistetut riskit ja mahdollisuudet voivat vaikuttaa yrityksen taloudelliseen asemaan, kassavirtaan, rahoituksen saantiin ja pääomakustannuksiin.
Sisältä ulos -periaate tarkastelee, miten yrityksen toiminta vaikuttaa ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan. Tämä kattaa sekä ympäristövaikutukset että sosiaaliset vaikutukset.
Ulkoa sisään -periaate tarkastelee, miten ulkoiset ympäristö-, sosiaaliset ja hallinnolliset tekijät vaikuttavat yritykseen. Periaate tarkasteee mm. miten ympäristön muutokset, sosiaaliset muutokset (esim. lainsäädäntö, sosiaalinen paine tai kuluttajien odotukset) tai hallinnolliset muutokset (esim. sääntely) voivat vaikuttaa yrityksen liiketoimintaan, riskeihin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin.
Kestävä kehitys on periaate, jossa taloudellista kasvua, ympäristön suojelua ja sosiaalista hyvinvointia edistetään tasapainoisesti. Tavoitteena on turvata luonnonvarojen kestävä käyttö, vähentää ympäristövaikutuksia ja luoda yhteiskunnallisia rakenteita, jotka tukevat yhdenvertaisuutta ja pitkän aikavälin hyvinvointia. Vastuullisuus on osa kestävää kehitystä, ja se tarkoittaa konkreettisia tekoja ja valintoja, joilla pyritään toimimaan kestävämmällä tavalla sekä ympäristön että yhteiskunnan näkökulmasta.
EU:n Korjausdirektiivi (Repair Directive) edistää tuotteiden korjattavuutta ja käyttöiän pidentämistä, vähentäen näin jätteen määrää ja luonnonvarojen kulutusta. Direktiivissä säädetään kuluttajien oikeudesta vaatia tuotteiden korjausta takuuajan jälkeen ja velvoitetaan valmistajat tarjoamaan varaosia ja huoltopalveluja vähintään tietyn ajan tuotteen markkinoilletulon jälkeen. Tavoitteena on vähentää suunnitellun vanhentumisen vaikutuksia ja pidentää tuotteiden käyttöikää kestävämpien kulutustottumusten edistämiseksi.
Metsäkatoasetus on EU:n lainsäädäntö, jonka tarkoituksena on estää metsäkato ja metsien tilan heikentyminen, joka johtuu EU:n markkinoille tulevien tuotteiden tuotannosta. Asetuksen mukaan yritysten tulee varmistaa, että tuotteet, kuten soija, palmuöljy, kahvi ja puu, eivät ole peräisin alueilta, joilla on tapahtunut metsäkatoa tai metsien heikentymistä. Velvoite parantaa tuotantoketjujen läpinäkyvyyttä alkulähteille saakka.
Vanha direktiivi ei-taloudellisesta raportoinnista. CSRD on korvannut asetuksen.
Lue lisää: European Commission – NFRD
Pariisin ilmastosopimus, joka solmittiin vuonna 2015, on kansainvälinen ja oikeudellisesti sitova ilmastosopimus, jonka päätavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen selvästi alle 2°C ja pyrkiä rajoittamaan se 1,5°C teollistumista edeltävästä tasosta. Sopimukseen ovat sitoutuneet lähes kaikki maailman maat, mukaan lukien suuret taloudet kuten Euroopan unioni, Yhdysvallat, Kiina ja Intia.
Pariisin sopimus asettaa myös tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle ja vaatii maiden sitoutumista konkreettisiin kansallisiin ilmastotoimiin (Nationally Determined Contributions, NDC), joita tarkistetaan ja kiristetään säännöllisesti viiden vuoden välein.
Lue lisää: United Nations – Paris Agreement
Planetary boundaries (Planetaariset rajat) ovat tieteellisiä raja-arvoja, jotka määrittävät turvalliset toimintarajat ihmisen toiminnalle, jotta maapallon ekosysteemit säilyvät vakaana. Kun nämä rajat ylitetään, planeetan kantokyky horjuu ja riskit ympäristön muutoksille, kuten ilmastonmuutokselle, ekosysteemien romahtamiselle ja luonnon monimuotoisuuden menetykselle, kasvavat. Esimerkki tästä on ilmakehän hiilidioksidipitoisuus, jonka ylittyminen on johtanut ilmaston lämpenemiseen ja siihen liittyviin vakaviin seurauksiin, kuten äärimmäisiin sääilmiöihin ja jäätiköiden sulamiseen. Planetaarisia rajoja on yhteensä yhdeksän, kuten makean veden käyttö ja kemiallinen saastuminen, ja näiden rajojen hallinta on keskeistä kestävän kehityksen kannalta.
Lue lisää: Stockholm Resilience Centre – Planetary Boundaries
SFDR – Sustainable Finance Disclosure Regulation eli kestävän rahoituksen tiedonantovelvoiteasetus. Se on osa Euroopan unionin kestävän rahoituksen lainsäädäntöä ja sen tavoitteena on lisätä avoimuutta ja vertailtavuutta kestävyyteen liittyvissä tiedoissa rahoitusmarkkinoilla.
SBT – Science Based Targets ovat ilmastotieteeseen perustuvia päästötavoitteita, jotka auttavat yrityksiä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Science Based Targets -aloite (SBTi) antaa yrityksille ja organisaatioille konkreettiset ohjeet, kuinka ne voivat asettaa tieteeseen perustuvia päästövähennystavoitteita, jotka tukevat tätä globaalin lämpötilan nousun rajoittamista. Esimerkiksi yritys voi sitoutua vähentämään toimintansa suoria päästöjä (Scope 1), energiankulutuksesta johtuvia päästöjä (Scope 2) sekä arvoketjuunsa liittyviä epäsuoria päästöjä (Scope 3) tieteellisten mallien mukaisesti.
Yritysten, joiden arvoketjussa maankäyttösektorin päästöt ovat suuret, on lisäksi huomioitava tavoitteissa ja laskennassa ns. FLAG-ohjeistus (Forest, Land, and Agriculture). FLAG-ohjeiden avulla voidaan asettaa tarkempia päästötavoitteita ja suunnitella tehokkaampia päästövähennystoimenpiteitä nimenomaan maankäytön osalta. FLAG-ohjeistus koskee esimerkiksi maatalouden tai elintarvike- ja juomateollisuuden parissa toimivia yrityksiä, vähittäistavarakauppaa sekä metsä- ja paperiteollisuuden yrityksiä.
Lue lisää: Science Based Targets Initiative (SBTi)
Science Based Targets initiative (SBTi) on CDP:n, YK:n Global Compact -aloitteen, World Resources Instituten ja WWF:n yhteistyö, joka tarjoaa yrityksille selkeästi määritellyn polun ilmastopäästöjen vähentämiseen Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti.
Sen tehtävänä on edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa tukemalla yrityksiä asettamaan kunnianhimoisia päästötavoitteita. SBTi tarjoaa yrityksille myös menetelmät ja työkalut tavoitteiden määrittämiseksi ja seuraamiseksi, auttaen niitä pysymään samalla kilpailukykyisinä.
Lue lisää: Science Based Targets Initiative (SBTi)
TCFD on kansainvälinen työryhmä, jonka G20-maiden finanssivakausneuvosto (Financial Stability Board, FSB) perusti vuonna 2015. TCFD on kehittänyt viitekehyksen, jonka avulla pörssiyhtiöt ja muut organisaatiot voivat nykyisten raportointiprosessiensa kautta kertoa tehokkaammin ilmastoon liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista.
Lue lisää: TCFD – Official Website
VSME – Yritykset, jotka eivät kuulu CSRD kestävyysraportoinnin soveltamisalaan, voivat raportoida kestävyystiedoistaan ESRS-standardien mukaisesti, eli noudattaen VSME ESRS -standardia (Voluntary ESRS for non-listed- and SME enterprises). Myös vapaaehtoinen raportointi CSRD:n mukaisesti on toki mahdollista.
Lue lisää: EFRAG – Voluntary Sustainability Reporting Standards for SMEs