Vastuullisuusoppeja helposti ja nopeasti

Eikö viestinnässä saa enää sanoa “vastuullinen”?

Suomen Vastuullisin Tuote -kilpailun palkinnot jaettiin marraskuun lopulla viimeistä kertaa. Yleisöäänestyksen voitti Kinnarin Tilan Täysjyväkaura-ateria “Metsäsienet ja juusto” ja Vastuullisuuspaneeli palkitsi kolme voittajaa omissa kategorioissaan. Ruoka & Juoma -kategorian voitti Järvikylän valmiit salaattisekoitukset, Koti & Vapaa-aika -kategoriassa voiton vei Orthexin Paulina-altakasteluruukku ja Pukeutuminen & Hyvinvointi -kategorian voiton nappasi FabPatchin Vaatelaastari.

Vastuullisuuspaneeli valitsi tänä vuonna voittajiksi tuotteita, jotka muun muassa vähentävät tarvetta neitseellisten raaka-aineiden sekä resurssien käytölle sekä tuotteita, joilla on pitkä käyttöikä. Kierrätysmateriaaleja hyödyntävät ratkaisut sekä tuotteiden käyttöiän pidentäminen tekevät tietä kiertotaloudelle, joka perustuu jo käytössä olevien raaka-aineiden pitämiseen kierrossa mahdollisimman pitkään.

Vastuullisuuspaneeli, samoin kuin me kilpailun organisoijat, olemme molemmat olleet täysin tietoisia siitä, että Suomen Vastuullisinta Tuotetta ei voi valita. On täysin järjetöntä kuvitella, että tilanteessa, jossa olemme hädin tuskin päättäneet, mitä vastuullisuus on, voisimme mitata sitä toistettavasti, läpinäkyvästi ja vertailtavasti. Vastuullisuus kun ei ole ainoastaan tuotetta kuvaava ominaisuus, vaan sillä on erittäin paljon tekemistä sen kanssa, mitä tarvetta tyydyttämään tuote on tarkoitettu ja kuinka hyvin se täyttää tuon tarpeen. Vastuullinenkin tuote muuttuu vastuuttomaksi, jos se esimerkiksi joutuu roskikseen sen sijaan, että se tekee sen tehtävän, mikä sille on tarkoitettu. Samoin tuote ei muutu vastuulliseksi, vaikka se tuotettaisiin kuinka parhaiden käytäntöjen mukaan, jos se on vaikkapa neitseellisestä muovista tehty pöytätönöttäjä tai muu turhake.

Suhteellinen vastuullisuus on tilannekohtaista. Esimerkiksi jos jollekin ihmiselle muovinen pöytätönöttäjä on niin arvokas, että hän jättää Teneriffan lennon lentämättä ollakseen tönöttäjän kanssa kotona, tuleekin tönöttäjästä yhtäkkiä vastuullinen. Samoin, jos joku haluaa syödä lihameetvurstia hinnalla millä hyvänsä, onkin luomu- ja Sydänmerkitty meetvursti vastuullinen, vaikka se äkkiseltään kuulostaakin oksymoronilta. Vastuullisuuden määrittely on siis ihan yhtä vaikeaa kuin vaikkapa laadun tai ihmisyyden tai keskimääräistä paremman kepin määrittäminen.

Vastuullisuudella ja sen määrittelyllä on kuitenkin ainakin yksi tärkeä tehtävä: planeettamme ihmisasuttavana pitäminen. En lähde kertaamaan asioita, mutta suosittelen vaikka joskus käyttämään hetken humuskerroksen vähenemisen sekä maaperän köyhtymisen tutkimiseen (suurin osa maailman humuskerroksesta on muuten Venäjällä) tai perehtymään tutkimusfaktaan siitä, että turvallisen lämpenemispisteen (+1.5C) raja on ylitetty aikaa sitten ja kaikki ovat tästä asiasta vaan hiljaa uskotellen itselleen, että seuraava sukupolvi hoitaa tämän. Olemme tilanteessa, joka ei saisi tästä enää eskaloitua, ja tämä tilanne ymmärretään vain vastuullisuutta ymmärtämällä.

Vastuullisuus (ja vastuuttomuuden seuraukset kuten ilmastokriisi, lajikato, ruuankasvatuskriisi jne) on siis faktapohjaisesti tärkeää, välitit siitä tai et ja jopa silloin, kun et itse siihen usko. Jotenkin vastuullisuus siis pitää määritellä. Ja koska EU:kin on lopulta onnistunut tekemään vain helvetillistä sotkua metsäkatoasetuksineen ja vihreän siirtymän vesityksineen, ei tässä voi enää oikein luottaa demokratioihinkaan merkittävinä muutoksentekijöinä. Laitan toivoni vapaaehtoisiin diktatuureihin, joilla on y-tunnus. Yritykset ovat meidän viimeinen linnake, joilla on vielä toimintakykyä sekä melkein kaikilla jonkin sortin moraalia ja faktaperustaisuutta. Kauppakorkeaan meno oli oikea veto – onnea meille, jotka teimme näin, koska nyt on töitä. Ja myös aika toimia.

27.9.2026 Suomessa tulee voimaan vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivi. Uudessa laissa ei ole mukana pysäytetystä Green Claims -direktiivistä tuttuja 4 %:n sanktioita konserniliikevaihdosta, joten yhtään yritystä tämän noudattamatta jättäminen tuskin nurin laittaa, jos kuluttajia ei ala enemmän kiinnostamaan brändiasiat. Mutta kuitenkin, mainostoimistot eivät saa enää lisätä mielensä mukaan vihreitä lehtimerkkejä, maapalloja ja eko-alkuja mainoksiin eikä vastuullisuustermiä saa käyttää enää huumorihenkisesti kaikkialla missä huvittaa. Tosin nyt olen jo kuullut joidenkin lakimiesten esimerkiksi ohjeistaneen, että ei saa sanoa enää “kierrätetystä muovista tehty”, vaikka olisikin tehty. Eli ei tämä ainakaan näiden lakimiesten logiikalla tule hoitumaan, ainakaan järkevästi.

Jotta viestintä voi jatkua, olemme meidän y-tunnuksessamme mm. rakentaneet kuluttajatestauksessakin hyvän palautteen saaneen vastuullisuusindeksin – jotta voimme viestiä tuotteiden kokonaivastuullisuudesta ja sitä kautta sanoa sanan vastuullinen. Viemme indeksin, vastuullisuus-sanan ja muutkin muutokset testiin hyvissä ajoin ennen lain muutosta esim. Mainonnan eettiseen neuvostoon ja muille tarpeellisille asiantuntijoille.

Muutamme ostavastuullisesti.fi:n ja Suomen Vastuullisin Tuote -kilpailun konseptit siten, että niiden avulla kaikki kulutustavaroita myyvät yritykset voivat testata, parantaa ja kaiuttaa vastuullisuusviestintää. Ryhdymme auditoimaan vastuullisuusväitteitä ja kampanjoita kulutustavara-alueella sekä julkaisemme tekemämme vastuullisen tuotteen tietomallin – eli kerromme mukana olevista tuotteista ne tiedot, jotka on asiallista kuluttajalle kertoa. Vastuullisuuspaneeli säilyy mukana ja antaa kommentteja sekä kehotuksia jatkossakin. Vastuullisuuskuratointi lopetetaan, samoin kilpailun teema muutetaan. Toki alkuvuosi mennään kuten aikaisemminkin. Uuden toimintamallin lanseeraus tehdään uuden lain voimaantulon kanssa samaan aikaan syyskuussa 2026.

Meidän slogan on ollut alusta asti: “Vastuullista myytävää? Me kannamme vastuun kanssasi.” Nyt sille on tarvetta enemmän kuin koskaan. Todella toivon, että tämä uusi lainsäädäntö lopettaa vain hölmöilyn, ei kuitenkaan vastuullisuusmarkkinointia. Vastuulliset tuotteet tuovat kuitenkin paremman katteen ja enemmän myyntiä. Tutkitusti. Muista hyvistä puolista puhumattakaan.

Tiesitkö muuten, että ostavastuullisesti.fi on Suomen vanhin vastuullisuusmedia! Ja että viisi vuotta sitten lanseeraus toi 700 000 kontaktia. Tähän pyritään myös ensi vuonna. Tule siis mukaan – pyydä minulta lisätietoja.

Tiina

Tiina saukko

Tiina Saukko (KTM) on vaikuttavan liiketoiminnan puolestapuhuja, jolla on lähes 30 vuoden kokemus arvoketjuista, liiketoimintaekosysteemeistä ja vastuullisuudesta Suomessa, Iso-Britanniassa, Itä-Afrikassa, Sri Lankassa, Intiassa ja Ukrainassa. Tiina tunnetaan kasvun edistämisestä monilla eri toimialoilla, ja hän perusti Infinen tuodakseen vastuullisuuden liiketoiminnan ytimeen, auttaen yrityksiä kasvamaan kestävästi.

Varaa tapaaminen, jos tarvitset tukea vastuullisuuden johtamiseen, vastuullisuustiedon hallintaan tai esimerkiksi valmistautumiseen Green Claims -direktiiviä varten.