Tuoreen tutkimustuloksen mukaan suomalaisilla on halu elää kestävästi ja vaikuttaa positiivisemmin ympäristöönsä.
IROResearchin Tuhat suomalaista -tutkimuksessa suomalaisilta kysyttiin, onko koronapandemia vaikuttanut heihin siten, että he aikovat toimia ennakoivasti myös ilmastokriisin suhteen. Kyselyyn vastanneista 78 % aikoo elää varmasti tai mahdollisesti kaikin tavoin kestävästi.
Helpoimmin lähestyttäviksi tavoiksi mielletään muun muassa kierrättäminen ja lähiruoan- ja juoman, julkisen liikenteen sekä lähimatkailun suosiminen. Monelle kestävä elämäntapa tarkoittaa myös sitä, että kuluttaa vähemmän kuin aikaisemmin. Tuoreet tulokset ovat hyvin samankaltaiset Sitran keväällä 2019 tekemän kyselytutkimuksen kanssa, pandemiatilanne ei ole syrjäyttänyt kestävyyden teemaa, vaan on joiltain osin jopa korostanut sitä.
Arviomme mukaan esimerkiksi lähiruoan ja -juoman suosio tutkimuksessa saattaa kytkeytyä viimeaikaiseen keskusteluun huoltovarmuuden ja kotimaisen ruokatuotannon merkityksestä poikkeavissa oloissa. Vallitsevat olosuhteet myös normalisoivat esimerkiksi etätyötä ja lentämättömyyttä. Tällä hetkellä kulutus ja elämäntavat ovat – pakotettuina – lähempänä 1,5 asteen elämäntapojen tavoitteita kuin koskaan aiemmin. Tällaisena tilanne ei kuitenkaan voi jatkua, sillä kestävä elämä on hyvää ja vaiheikasta – jokaiselle oman näköistä.
Tutkimuksen mukaan pitkällä tähtäimellä kuluttajista 57 % aikoo vähentää varmasti tai mahdollisesti omaa kulutustaan hillitäkseen ennakoivasti ilmastokriisiä. Pelkkä kuluttamisen vähentäminen ei kuitenkaan tue kokonaistavoitetta jos muu kulutus ei samaan aikaan suuntaudu vastuulliseen tarjontaan. Kulutuksen merkittävä vähentäminen tuo nykyisessä talous- ja yhteiskuntajärjestyksessä talouslamasta nousevan kurjistumisen kierteen, joka myös yleensä muuttaa kulutuskäyttäytymistä kestämättömämmäksi.
Tutkimusten mukaan kuluttajat haluavat elää kestävämmin, mutta tahto ei vielä näy samassa laajuudessa kulutuskäyttäytymisessä. Tulkintamme mukaan kestävään elämäntapaan liittyy yhä usein stereotypioita. Toisessa ääripäässä kestävyyteen liitetään nuukailu tai nautinnoista ja itselle tärkeistä asioista luopuminen – toisessa taas ajatus siitä, että kestävä elämäntapa tuotteineen on hyvätuloisten luksusta, johon tavallisella ihmisellä ei ole varaa. Tämä asetelma vääristää kuluttajien käsitystä omista valinnan mahdollisuuksistaan ja siitä, mitä on kestävä elämäntapa.
Yrityksille tilanne mahdollistaa tuntuvan kilpailuedun, kun suomalaiset ymmärtävät omat vaikutusmahdollisuutensa suhteessa ilmastoon ja ympäristöön. Ihmiset haluavat kuluttaa kestävämmin – tarjoamalla tähän tarpeeseen aidosti vaikuttavia, kestäviä tuotteita ja palveluita, erottuu markkinassa. Viestimällä tuotteiden ja palveluiden taustalla olevista aidoista vastuullisista teoista ja niiden vaikuttavuudesta palvellaan asiakkaita ja lisätään samalla kuluttajien ymmärrystä kestävistä valinnoista.
Lataa Infinen “Tuhat suomalaista” -tutkimuksessa esittämien kysymysten tulokset, jos haluat tutustua paremmin siihen, millä tavoin nykyinen koronaviruspandemia on vaikuttanut suomalaisiin suhteessa ilmastokriisin ennakointiin ja hillintään.