Nyt heti alussa kerron, että tämän blogin olen kirjoittanut yhteistyössä Infinen vastuullisuusasiantuntijoiden räätälöimän MetsäkatoChatGPT:n kanssa. Tekoälyassistentti on tarkoitettu auttamaan yrityksiä valmistautumaan metsäkatoasetuksen tuomiin muutoksiin ja haasteisiin, mutta tässä todistin että se toimii asiantuntijana myös sisällöntuotannossa.
Metsäkatoasetus yrittää estää metsäkadon
EU:n regulaatiotsunamissa on astunut voimaan myös Metsäkatoasetus. Tämä on vielä käsittelemättä kokonaan – joten tässä tulee. Nyt äkkiseltään saatat luulla, että tämä ei koske sinua. Mutta koskee se. Jos nimittäin juot kahvia, teetä tai kaakaota!
Vakavasti ottaen seuraavat seitsemän raaka-ainetta vastaavat suurimmasta osasta Euroopan aiheuttamaa metsäkatoa: öljypalmu (34,0 %), soija (32,8 %), puu (8,6 %), kaakao (7,5 %), kahvi (7,0 %), nautaeläimet (5,0 %) ja kumi (3,4 %). Luokittelu tehdään tullikoodein (CN-koodit).
Ei ole siis yllätys, että juuri nämä raaka-aineet ja niistä valmistetut tuotteet ovat metsäkatoasetuksen kohteena. Metsäkatoasetus tuo näiden raaka-aineiden ketjuissa oleville yrityksille laajoja vaatimuksia – ja myös toimii ennakkotapauksena siitä, miten arvoketjujen jäljitettävyys tulee olemaan arkipäivää muidenkin raaka-aineiden osalta.
Asetus pakottaa täyttämään huolellisuusvelvoitteen
Tämäkin direktiivi pakottaa läpinäkyvyyteen. Direktiivin mukaan tuotteen arvoketjusta on pakko tietää niin paljon, että voidaan katsoa tuotteen olevan metsäkadon kannalta riskitön.
Käytännössä siis seuraavat tiedot tuotteen alkuperästä on löydyttävä: materiaalit, määrät (kg), tavarantoimittajien ja ostajien yhteystiedot sekä todennukset siitä, että tuotannossa on noudatettu tuotantomaan asiaa koskevaa lainsäädäntöä. Eli esim. viljelymaan osalta se, että toimittajalla on oikeus käyttää kyseistä aluetta tuotantoon ja myös, että työoikeudet ja ihmisoikeudet on huomioitu. On hyvä ymmärtää, että hauraissa valtioissa nämä asiat eivät ole mitään itsestäänselvyyksiä. Myöskin metsän määrittely voi olla hankala paikka, vaikka siitä onkin ohjeet. Tiesitkö, että jo 0,5 hehtaaria puuta voi olla metsä?
Myös riskinarviointi toimenpiteet on säädetty asetuksessa. Riskiarvioinnit on dokumentoitava ja tarkistettava vähintään kerran vuodessa sekä pyydettäessä esitettävä viranomaisille. Taustalle pitää tehdä riskianalyysi olennaisuusperiaatteella. Kaikkien tuotteiden osalta on päästävä tilanteeseen, jossa riskiä ei katsota olevan tai se on merkityksettömän alhainen. Ei siis ihan pieni vaade, kun ottaa huomioon näiden luettelossa olevien raaka-aineiden tuotantomaat ja lähtökohtaiset riskit.
Punaisen lihan osalta tavoite on, että karjan rehu ei johda metsäkatoon. Karjan osalta lokaatiovaatimuksessa on poikkeus – rehun kasvatuksen lokaation sijaan karjan sijainti on määräävä tekijä asetuksen soveltamisessa. Muiden raaka-aineiden osalta on sijainti tiedettävä tarkalleen – eli geokoordinaatit kasvupaikasta tulee antaa raaka-ainetiedon yhteydessä. Näissä ajan määritykseen, paikannukseen ja/tai maanhavainnointiin perustuvissa maantieteellisissä koordinaateissa voidaan hyödyntää unionin avaruusohjelmista (EGNOS/Galileo ja Copernicus) saatavaa avaruus dataa ja -palveluja. Että näin pitkälle on menty!
Missä riskit luuraavat?
Raaka-aineiden osalta riskejä on erityyppisiä, jotka todennäköisesti ovat meille jo tuttuja. Hankalimpia ovat esimerkiksi kaakao, jonka osalta haasteita on ilmastomuutoksen tuoman saatavuuden lisäksi myös sekä räikeät ihmisoikeusluokkaukset että ympäristöriskit. Kaakaopelloista 70 prosenttia sijaitsee Länsi-Afrikassa, jossa ne ovat suuri metsäkadon aiheuttaja. Melkein 40% pelloista on vielä ilman mitään valvontaa, joten joko raaka-ainelähteiden tai valvonnan muutos tulee olemaan merkittävä.
Metsäkadon lisäksi valvottavia riskejä on lapsityövoiman ja pakkotyön lisäksi myös alkuperäiskansojen tilanne. Tämä linkittyy usein maankäyttöön, joka hauraissa valtioissa voi olla hyvinkin epämääräistä. Omistussuhteiden, paikallisten kuulemisten ja ihan jo paikallisten viranomaisten kanssa toimimisen selvittäminen yksiselitteisesti EU-alueen vaatimusten mukaisesti tulee vielä olemaan hankalaa. Näissä työtä teettävissä kohdissa on hyvä muistaa, että merkittävä osa hankaluudesta tulee siitä, että arvoketjuvastuuta ei ole yrityksillä ollut kahteensataan vuoteen, joten paljon joudutaan nyt rakentamaan tyhjästä.
Lisäksi yhden kerroksen hankaluuteen tuo vielä erilaiset aseelliset selkkaukset, joita tälläkin hetkellä on menossa noin 30 ympäri maailmaa. Selkkaukset johtavat usein myös YK:n turvallisuusneuvoston tai Euroopan unionin neuvoston määräämiin pakotteisiin, joiden noudattamiseen EU-alueen yritysten on sitouduttava.
Itse asiassa tässäkin jumpassa keskeinen haaste on köyhyys, joka löytyy perimmäisenä syynä melkein kaikista systeemisistä ongelmista, myös metsäkadosta. Tuotteita hankittaessa on siis tehtävä “kohtuullisia toimia” sen varmistamiseksi, että tuottajille ja erityisesti pienviljelijöille maksetaan oikeudenmukainen hinta, jotta voidaan mahdollistaa heidän toimeentulonsa. Kun työmies saa palkkansa, lähtee yhteiskuntakin toimimaan paremmin. Metsän luvaton hakkaaminen (ja siitä mahdollisesti tulevat sanktiot) eivät ole enää niin houkuttelevia, kun riski perheen nälkäkuolemasta ei ole toisessa vaakakupissa.
Apua voi ottaa sertifioinneista tai muista kolmannen osapuolen todentamisjärjestelmistä. Ne eivät kuitenkaan poista vastuuta eli velvollisuuksia raportoida ja noudattaa asianmukaista huolellisuutta metsäkadon estämiseksi.
Mitä voidaan automoida?
Koska yritämme jatkuvasti helpottaa tätä työtä, arvioimme Infinellä koko ajan mitä työtä voimme automoida. Tällä hetkellä pystymme merkittävästi helpottamaan tuotantomaahan, alkuperämaahan tai niiden osiin liittyvien huolenaiheiden sekä metsien ja alkuperäiskansojen tilan riskinarviota yhdistämällä dataa useista eri tietokannoista tuotteen alkuperätiedon perusteella. EU:n tekeillä oleva riskimaaluokitus (joka ohjaa huolellisuusperiaatteen noudattamista) ollaan myös ajamassa osaksi vastuullisuusohjelmistoamme.
Tutkimme mm. seuraavien tietokantojen osalta sitä, miten voimme vastata metsäkatoasetuksen vaatimuksiin:
- Julkisen korruption tilanne: The Corruption Perceptions Index, Transparency International
- Konfliktit: List of Fragile and Conflict-affected Situations, Maailmanpankki
- Työntekijöiden oikeuksien rikkominen: Global Rights Index, ITUC
- Työlainsäädännön tila alkuperämaassa: Level of national compliance with labour rights, ILO
- Kansainväliset ihmisoikeuksien loukkaukset: Universal Human Rights Index (UHRI), YK
- Lainvalvonnan tilanne alkuperämaassa: Rule of Law Index ®, World Justice Project
- Metsäkato: WWF:n raportti Deforestation Fronts, 2021 (metsäkadon merkittävimmät 24 maata ja aluetta)
- Metsien esiintyvyys alkuperämaassa: Forest area as a proportion of total land area, UNdata
- Alkuperäiskansat: The Indigenous World 2024 – ei vielä julkaistu, fokus oikeuksissa maihin, alueisiin ja luonnonvaroihin
- Alkuperäiskansat, osuus populaatiosta + ratifioinnit: ILO:n yleissopimus 169, YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistus
Laitetaan vielä loppuun muistutus siitä, miksi tätä koko hommaa tehdään:
- Biodiversiteetti: Metsät ovat koti suurelle osalle maailman maa-alueiden biodiversiteetistä. On varmaa, että metsissä luuraa erilaisia vielä löytämättömiä lääkkeitä, lajeja ja muuta mielenkiintoista. Sen lisäksi, että moni mielenkiintoinen juttu on jo kuolemassa sukupuuttoon. Ja myös planeetta pysyy elinkelpoisena vain metsäisenä.
- Ilmastonsäätely: Metsät toimivat merkittävinä hiilinieluina, imevät hiilidioksidia ilmakehästä ja ilman niitä pelkkä ilmastokriisi hoitaa kaikki ihmisten ongelmat pois – tavalla, joka ei ole mukava.
- Vesikierto: Metsillä on kriittinen rooli vesikierron säätelyssä. Ilman niitä alkavat esimerkiksi pohjavesihaasteet ja eroosiokierre on valmis.
- Elinkeinot ja kulttuuri: Miettikääpä vaikka suomalaista ilman metsää! Metsä on pyhä, metsä on monille työpaikka.
- Taloudelliset hyödyt: Ei tarvinne selitystä 🙂 Mutta hyvä muistaa, että kestävä talous edellyttää kestävää metsänhoitoa. Ja kestävyys on siis sama, kuin optimointi pitkällä tähtäimellä.
- Maaperän suojaus: Metsät auttavat suojelemaan maaperää eroosiolta (tämä varsinkin kuivilla alueilla), ylläpitämään maaperän hedelmällisyyttä ja tukemaan ravinteiden kiertoa ympäristössä.
- Ilmastonkestävyys: Terveet metsät auttavat ekosysteemejä ja ihmisyhteisöjä sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin säätelemällä lämpötilaa, tarjoamalla varjoa ja toimimalla suojapuskureina äärimmäisissä sääolosuhteissa, kuten myrskyissä ja tulvissa.
