Kestävän tuotannon ja kulutuksen osa-alueiden asiantuntijoista koostuva raati sai vahvistusta tammikuussa 2022, kun joukkoon liittyi soveltavan ekologian professori Mikko Mönkkönen. Vastuullisuuspaneeli on nyt kuudesta Suomen johtavasta asiantuntijasta koostuva ryhmä, joka arvioi Infinen ylläpitämälle Ostavastuullisesti.fi-sivustolle tulevat tuotteet ja palvelut. Vastuullisuuspaneelin muut jäsenet ovat Aalto yliopiston professori Minna Halme, Suomen Ympäristökeskuksen kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja Jyri Seppälä, Sitran Kestävä arki -projektin johtaja Markus Terho, Opetushallituksen Ilmastovastuu koulutuksessa -vaikutusohjelman vastaava Anne Liimatainen, sekä BIOS -tutkimusyksikön tutkija Antti Majava.
Mönkkönen tulee tuomaan erityisesti luonnon monimuotoisuuden suojelun näkäkulmaa ja työkaluja niiden yritysten avuksi, jotka haluavat olla etujoukoissa luomassa positiivista luontokädenjälkeä. Monimuotoisuuskysymyksiä pitkään tutkinut asiantuntija uskoo, että yritykset ja kuluttajat ovat avainasemassa kestävyyskriisin ratkaisemisessa. Haastattelussa Mönkkönen kertoo taustastaan ja siitä, kuinka soveltavan ekologian tutkimuksen avulla luodaan yritykselle menestystä.
Miten soveltavan ekologian tutkimusta voi hyödyntää vastuullisuusarvioinnissa?
“Kun Vastuullisuuspaneelin puheenjohtaja Minna Halme pyysi minua mukaan paneeliin, otin pestin vastaan innolla. Olen kiinnostunut näkemään millaisia käytännön toimia yritykset tekevät vastuullisen liiketoiminnan puolesta ja mitä haasteita he kohtaavat kestävyyden kannalta.”
”Toisaalta koen myös suurta vastuuta uuteen tehtävääni liittyen – tässähän voidaan oikeasti vaikuttaa yrityksen menestystekijöihin ja menestykseen tulevaisuudessa. Talouden pyörittäminen on mahdollista järjestää kestävästi ja siksi koen tärkeäksi ja kiinnostavaksi päästä näkemään millaisia haasteita yrityksillä on ja auttaa heitä kestävämpään suuntaan.”
Mikko Mönkkönen työskentelee Jyväskylän yliopistossa soveltavan ekologian professorina ja tutkii erityisesti luonnonvarojen käytön kestävyyttä, eli sitä, kuinka luonnonvarojen käytöstä voidaan tehdä kestävää. Mönkkönen tarkastelee työssään luonnon monimuotoisuuden kysymyksiä ja tutkii sitä, millaisin keinoin voimme luonnonvaroja käyttäessämme silti ylläpitää luonnon monimuotoisuutta ja luontojärjestelmien toimintaa, joihin olemassaolomme sekä hyvinvointi pohjimmiltaan perustuvat. Luontojärjestelmät, kuten metsät, tuottavat meille erilaisia hyötyjä ja hyödykkeitä.
“Puuraaka-aineen lisäksi metsät tuottavat myös esimerkiksi virkistyspalveluita, ilmastonsäätelypalveluita, keruutuotteita sekä kulttuurisia palveluita. Hahmottelen työssäni kokonaisuutta siitä, miten me voisimme huomioida nämä erilaiset tavat hyödyntää luonnonvaroja siten, että se olisi hyvinvointia mahdollisimman hyvin turvaavaa ja pitäisi samalla luontojärjestelmän elinkykyisenä.”
Mikä on luonnonympäristöjen kannalta olennaista liiketoiminnan kehittämisessä?
Olennaista ekologian tutkimuksessa ja luonnon käytön kestävyyden kannalta on luontojalanjäljen tarkastelu. Siinä missä ympäristöjalanjälki keskittyy paljolti hiilijalanjälkeen ja hiilen kiertoon, luontojalanjälki kuvaa ihmisen, yrityksen tai yhteiskunnan negatiivista vaikutusta luontojärjestelmiin laajemmin. Luontokädenjäljellä kuvataan taas yrityksen toimien positiivia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuden säilymisen edistämiseksi.
Asiantuntijaroolissaan Mönkkönen aikoo Vastuullisuuspaneelin riveissä myös tuoda tietonsa luontojalanjäljen arviointiin ja yritysten toiminnan kehittämiseen.
“Keskeinen kysymys on se, mikä on yrityksen aiheuttama luontojalanjälki, miten se voidaan lähtökohtaisesti minimoida ja miten ylimääräinen negatiivinen vaikutus voidaan kompensoida luontokädenjäljellä ja kääntää jopa positiiviseksi luontovaikutukseksi. Luontojalanjäljen arviointi ja luontokädenjäljen luominen ovat monimutkaisia aiheita, mutta juuri niissä toivon voivani auttaa myös yrityksiä, jotka tuovat tuotteitaan ja palveluitaan arvioitavaksi Ostavastuullisesti.fi-sivustolle.”
Kestävyysmurroksen ajureita tulevat olemaan yksittäisten ihmisten päätökset, niin kuluttamatta jättämisen kuin kuluttamisen päätökset sekä se, miten yritykset lähtevät omassa toiminnassaan ajamaan kestävämpää taloutta.
Professorin virkansa lisäksi Mönkkönen johtaa myös MultiForest -projektin tutkimusryhmää. Ryhmä on selvittänyt sitä, kuinka poliittisen päätöksenteon suunnitelmat ja välineet tarttuvat monimuotoisuuden säilyttämisen ja luonnonvarojen kestävän käytön kysymyksiin. Tutkimuksen tarkoituksena on koota yleiskuva nykyisten päätösten vaikutusmahdollisuuksista ja sen pohjalta luoda tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi.
“Tarkastelemme politiikkatavoitteiden vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin. Arvioimme sitä kuinka paljon tavoitteiden toimeenpano tuottaa hyvinvointivajetta. Monet politiikat ovat sektorikohtaisia. Verkostomme tutkii ristiriitoja poliittisten keinojen ja ohjelmien välillä ja selvittää, kuinka voisimme luoda parempaa koheesiota eri sektorien politiikkojen välille.”
”Esimerkiksi Suomessa meillä on kansallinen metsäohjelma, joka asettaa metsien käytölle tavoitteita monitavoitteisesti, mutta puun tuotantoa korostavasta näkökulmasta ja ohjaa metsien käyttöä. Jo nyt olemme selvillä siitä, että Suomen kansallisen metsäohjelman tavoitteiden välillä on ristiriitoja – tavoitteita ei voida yhtäaikaisesti saavuttaa. Vielä suurempia ristiriitoja löytyy eri politiikkojen, esimerkiksi metsäohjelman ja Suomen biodiversiteettistrategian väliltä.”
Mitä ajatuksia uusi asiantuntijarooli Vastuullisuuspaneelissa herättää?
Mikko Mönkkönen tuo asiantuntijuutensa luonnonvarojen kestävästä käytöstä Vastuullisuuspaneeelin arviointiprosessiin. Metsänystävälle kestävä elämä pohjautuu merkityksellisyyteen ja harkittuihin valintoihin. Mönkkönen uskoo myös työnsä puolesta, että ihmisten arkisilla valinnoilla tulee olemaan kriittinen rooli kestävän elämän luomisessa meille kaikille.
“Kestävyysmurros on välttämätön planeettamme elinkelpoisuuden säilymisen kannalta. Erityisesti poliittisen päätöksenteon hitauden vuoksi uskon, että yrityksillä ja kuluttajilla on kirittäjän rooli kestävyyskriisin ratkaisemisessa. Murroksen ajureita tulevat olemaan yksittäisten ihmisten päätökset, niin kuluttamatta jättämisen kuin kuluttamisen päätökset sekä se, miten yritykset lähtevät omassa toiminnassaan ajamaan kestävämpää taloutta. Poliitikot kyllä sitten tulevat mukaan.”