Viime päivinä olemme saaneet lukea Eetin (Eettisen Kaupan Puolesta ry) julkaiseman kotimaisen vaatetusalan vastuullisuutta arvioivan Ränkkää brändi -raportin herättämistä reaktioista brändien keskuudessa. Eräs kotimainen brändi tyhjensi koko kauppansa osoittaakseen, ettei täysin vastuullista tuotetta ole olemassakaan.
Pohdin vastuullisuutta kaupallisuuden kentällä päivittäin. Mitä vastuullisuus todella tarkoittaa? Yrityksemme Infinen tekemän tutkimuksen mukaan samaa pohtivat myös markkinointiviestintää tekevät päättäjät. Mitkä toimet ovat riittäviä? Mistä uskaltaa kertoa, ettei tulisi teilatuksi? Miten tämä kaikki tehdään ja samalla pysytään kilpailukykyisenä?
Samaan aikaan kuluttajat painivat omien kysymystensä kanssa ja tulevat vastuullisuudesta koko ajan tietoisemmiksi. Mikä on vastuullista? Mihin tietoon voi luottaa? Antavatko brändit oikeaa tietoa vastuullisuudestaan?
Pelkällä olemassaolollamme me kulutamme. Vaatteita, ruokaa, happea ja vettä eli luonnonvaroja. Olemassaolostamme syntyy myös monenlaisia päästöjä. Emme voi lopettaa kuluttamista kokonaan, vaikka siirtyisimme täydelliseen kiertotalouteen.
Me tarvitsemme esimerkiksi vaatteita, mutta emme läheskään niin paljon kuin niitä maailmassa nykyään tuotetaan. Kiertotalousmateriaalit ovat pitkälti vielä kehitteillä ja perinteisiin materiaaleihin liittyvät ongelmat, kuten työntekijöiden työ- ja ihmisoikeudet ja vedenkulutus eivät vielä pysäytä suurta kansanjoukkoa ostamasta halpaa vaatetta alelaarista.
Me ylikulutamme eivätkä kuluttajat toistaiseksi ole suurin joukoin alkaneet pienentää kulutustaan, vaikka tutkimuksemme osoittaa, että yli puolet suomalaisista aikoo koronapandemian jälkeen tulevaisuudessa tehdä niin ilmastonmuutosta hillitäkseen.
Tässä kilpailussa alkavat loistaa ne yritykset ja brändit, jotka eivät lyö hanskoja tiskiin, vaan uskaltavat tuottaa käyttöä kestäviä tuotteita kestävämmillä menetelmillä ja tavoitella vastuullisuuden liikkuvaa maalia.
Onko vastuullista tuotetta siis olemassa? Kannattaako edes yrittää jos yritys ei ole vielä sisäistänyt vastuullisuutta osana omaa liiketoimintaansa?
Emme voi hautautua odottamaan tulevaisuuden innovaatioita, joilla ongelmat ratkaistaan, vaan on toimittava nyt – niillä välineillä ja sillä valikoimalla joka meillä on saatavilla. Vaihtamalla materiaaleja, tuotantoketjuja, pakkausmateriaaleja tai logistiikkatapoja jokainen brändi voi parantaa omaa vastuullisuuttaan. Täydellistä tuotetta ei ole, eikä ehkä tulekaan, vaan aina painitaan usean eri vaihtoehdon ristipaineessa, aivan kuten elämässä yleensä. Yritetään valita se pienin paha.
Kun lähestymme vastuullisuutta tarpeiden näkökulmasta, alkaa löytyä enemmän vaihtoehtoja: vaihtamalla tämän tuotteen toiseen vastuullisemmin tuotettuun ja kestävään, ollaan jo askel lähempänä. Iso laiva alkaa kääntyä, mutta ilman kuluttajille tarjottuja vaihtoehtoja niin ei voi käydä. Tässä kilpailussa alkavat loistaa ne yritykset ja brändit, jotka eivät lyö hanskoja tiskiin, vaan uskaltavat tuottaa käyttöä kestäviä tuotteita kestävämmillä menetelmillä ja tavoitella vastuullisuuden liikkuvaa maalia.
Syntyy vastuullisten tuotteiden markkina, jossa tarjonta liikkuu eteenpäin yhdessä vastuullisuuden kanssa. Markkina, joka lopulta jyrää alleen ne yritykset, jotka eivät pysyneet kehityksessä mukana. Tämä juna liikkuu jo. Siinäpä kilpailuetu!
Tosiasia on, että toimia täytyy ja nopeasti. Jotta voisimme saavuttaa Sitran kansainvälisessä 1.5 asteen elämäntapojen selvityksessä esitetyn henkeä kohden lasketun kulutukseen perustuvan hiilijalanjäljen tavoitetason vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä tuo laskennallinen määrämme on reilu 10 000 kg hiilidioksidia ja kymmenessä vuodessa tulisi päästä noin 2,5 tonniin. Se on kova tavoite, jonka onnistumiseen tarvitaan ihan meitä kaikkia; rohkeita yrityksiä, fiksuja kuluttajia sekä tulevaisuuteen katsovaa julkishallintoa.
Elska Kolu
Kirjoittaja on Infinen vastuullisuusmuotoilija, joka rakastaa kotimaisia kasviproteiinituotteita, ajaa biokaasulla ja seuraa innokkaasti ihmiskunnan kehittymistä multiplanetaariseksi lajiksi.