Suomalaista kalaa uusilla tavoilla tarjoavan Norron Oy:n perustaja ja tuoteinnovaattori Roy Norro on intohimoinen kalamies ja kotimaisen kalan puolestapuhuja. Suomalainen kala ja Norron työ saivat tunnustusta, kun vuoden 2025 Suomen vastuullisin tuote -kilpailussa Ruoka & juoma -kategoriassa voittajaksi valittiin Norron Kalawurstit.
Suomalaisten syömästä kalasta enää 18 % on kotimaista
Palkintopuheessaan Norro kehottikin kuluttajia miettimään, mistä ja millä tavoin heidän kalansa – yleisimmin vaalea seiti, kasvatettu lohi tai tonnikalapurkki – on kaupan hyllylle päätynyt. “Mielestäni varsinkin silloin kun ajatellaan kalaa, meidän pitäisi pikkuhiljaa oikeasti siirtyä miettimään että mitä kalaa me syömme ja mitä kalaa täällä suomessa valitaan,” Norro sanoo.
Alaskanseidin troolaus synnyttää runsaasti sivuvirtahukkaa
Suuri osa suomalaisten syömästä kalasta on alaskanseitiä pakastekalan muodossa ja kalapuikkoina. Norro kertoo Alaskassa sijaitsevan järjestön antamista tiedoista alaskanseidin troolikalastuksesta. “Esimerkiksi juuri seidin kalastuksesta syntyy käsittämättömiä määriä sivuvirtahukkaa. Suomessa halutaan ostaa edullista vaaleaa kalaa. Samalla esimerkiksi pelkästään vuonna 2023 alaskanseidin troolauksen yhteydessä sivusaaliina nostettiin ylös ja käytännössä dumpattiin takaisin mereen, jolloin suurin osa kuolee, 9 miekkavalasta, 2,2 miljoonaa kiloa silliä, 2-3 miljoonaa kiloa ruijanpallasta ja noin 160 tuhatta yksilöä lohta sekä toista miljoonaa rapua.”
Troolikalastus vaikuttaa vakavasti myös paikalliseen väestöön. “Siellä yhteisöt, jotka ovat ennen eläneet kalastuksesta, alkavat olla kuolleita ja ihmisten täytyy muuttaa muualle,” Norro kertoo. “Huvittavinta tässä on se, että troolareille sivuvirran tuhoaminen on sallittu, mutta näille yhteisöille, jotka ovat kalastaneet ennen esimerkiksi villilohta elinkeinokseen, heiltä se on jo kielletty.”
Purkkitonnikalamme ei ole enää sinievätonnikalaa
Norro haluaisi kuluttajan pysähtyvän miettimään myös silloin, kun kaupassa käteen poimitaan tonnikalapurkki. “Ostamamme tonnikala ei enää ole sinievätonnikalaa kylmistä pohjoisen Atlantin vesistä, vaan oikeasti se on boniittia, joka on tonnikalan sukuinen kala ja tulee pääsääntöisesti nykyään Thaimaan, Vietnamin ja Seychellien vesistöistä Intian valtamerellä. Sillä ei ole enää mitään tekemistä sen tonnikalan kanssa, mitä joskus syötiin,” Norro kertoo. “Sitä on enää ehkä prosentti jäljellä. Olemme syöneet sinievätonnikalan käytännössä sukupuuttoon lähivesiltämme.”
Norjalainen lohi ruokitaan Itämeren ruokakalalla
Suomessa kaikesta kulutetusta kalasta 25 % on viljeltyä norjalaista lohta. Norron mielestä Itämerestä nostettua kalaa, kuten silakkaa ja kilohailia, tulisi syödä ehdottomasti enemmän. Suomalaiseen ruokapöytään siitä päätyy kuitenkin vain noin neljä prosenttia.
“Yli puolet kaikesta siitä, mitä Itämerestä troolataan ylös, viedään Norjaan ja syötetään lohille.” Yli puolet maailman kasvatetusta lohesta tuotetaan Norjassa ja ruokitaan Itämerestä nostetulla kalalla. “Haluaisin, että näitä ajatuksia kuluttajat ja moni muukin ajattelisi käydessään kaupassa.”
Innovatiiviset tuotteet houkuttelevat kuluttajia tekemään vastuullisempia valintoja
Jotta kuluttaja voi tehdä vastuullisia valintoja, täytyy hänelle olla tarjolla myös vastuullisia vaihtoehtoja. Norron Oy perustettiinkin kehittämään kiinnostavia ja kuluttajien tarpeisiin vastaavia tuotteita erityisesti suomalaisista kaloista.
Vastuullinen yritystoiminta vaatii usein alan monitaituruutta, jotta vastuullisuus on olennainen osa liiketoimintaa. “Ajattelemme laatikon ulkopuolella ja keskitymme mahdollisimman tuoreisiin ideoihin, mutta tunnemme syvällisesti myös suomalaisen kalaruokakulttuurin historian,” Norro sanoo. “Parhaat tuotteet ja ideat ovatkin usein sellaisia, joissa nykyisyys ja perinteet lyövät kättä maukkaalla tavalla.”
Suomen vastuullisin tuote -kilpailu tukee valmistajia vastuullisempien tuotteiden ja valmistusmenetelmien kehittämisessä
Kilpailussa tuotteiden vastuullisuus arvioidaan kokonaisvaltaisesti ja puolueettomasti. Voittajat valitsee Suomen johtavista vastuullisuusasiantuntijoista koostuva riippumaton Vastuullisuuspaneeli ja arvioinnissa on otettu huomioon muun muassa ilmastonmuutos, ympäristöjalanjälki, ihmisoikeudet, työntekijöiden oikeudet, kotimaisuusaste ja lähituotanto sekä liiketoimintaetiikka.
Katso Roy Norron puhe Suomessa kulutetun kalan vastuullisuudesta
Haku sivustolle ja mukaan Suomen vastuullisin tuote -kilpailuun on alkanut ja early bird -hinnat ovat voimassa tammikuun 2025 loppuun. Jos oman tuotteen vastuullisuusarvio ja sen vastuullisuuden tuominen esiin uudella tavalla kiinnostaa, lue lisää tai ota yhteyttä Annukka Lehtoseen, Annukka@infine.fi.