Suomen johtavista vastuullisuusasiantuntijoista koostuva Vastuullisuuspaneeli sekä yleisö valitsivat taas Suomen Vastuullisimmat Tuotteet. Voittajia olivat Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus, Sievin Racer Ecotech turvajalkineet sekä Norron Kalawursti. Lue voittajista lisää.
Tässä kirjoituksessa pohdin sitä, mikä tekee tuotteesta vastuullisen ja miksi vastuullisuudella on merkitystä liiketoiminnalle.
Mikä tekee tuotteesta vastuullisen?
Onko tuote vastuullinen, kun sen hiilijalanjälki on laskettu ja on päästy itse asetettuihin tavoitteisiin? Onko se vastuullinen silloin, kun sen kierrätysmateriaalitavoitteet täytetty? Kun kasvihuonekaasupäästöjen GHG-protokollan mukainen mittaus ulottuu kaikkiin kolmeen scopeen?
Se, mikä tekee tuotteesta vastuullisen, on kauniisti sanottuna monimutkainen asia. “Vastuullista” tuotetta ei oikeastaan edes ole, sillä maali liikkuu koko ajan, ja niin sen kuuluukin. On olemassa vain vastuullisempia tuotteita, siis vastuullisempia kuin muut vastaavat tuotteet tai samaan tarpeeseen tarjolla olevat ratkaisut.
Vastuullisuuspaneelin ensimmäinen innovaatio, kun he aloittivat kolme vuotta sitten, oli suhteellisen vastuullisuuden käsite. Eli se, että kaikki valinnat tehdään tarpeeseen ja tietystä valikoimasta, oli kyseessä sitten kuluttaja tai yritys. Jopa ns. turhaa kulutusta ja siihen perustuvaa tuotantoa on turha lähteä syyllistämään: ihmiset ovat kautta aikojen koristautuneet, päihtyneet, seikkailleet sekä tehneet kaikkea muutakin muka tarpeetonta. Maailma ei pelastu kieltämällä vaan sillä, että kulutusvaihtoehtojen joukossa on vastuullisia valintoja.
Mutta eikö “tarpeeksi vastuulliselle” tuotteelle voisi kuitenkin olla jokin valmis standardi johon pyrkiä, kysyy moni valmistaja ja vähittäiskaupan toimija. Ei siihen ole. Mutta on monta lähdettä, joista yhdistelemällä asioita päästään lähelle tätä. Esimerkiksi EU:n regulaatio tulee asettamaan tavoitteita ja rajoja, vaikkapa metsäkatoasetus vaatii läpinäkyvyyttä raaka-aineiden tuotantomaista.
Siltikin meiltä puuttuu vastuullisen tuotteen standardi. Siksi se polku, minkä olemme Infinellä valinneet, on välillä vaikea. Olimme vakuuttuneita jo 7 vuotta sitten, että voimme koodata algoritmin, joka hoitaa päättelyn puolestamme skaalaten. Mutta koska datamalleja ei ollut, oli pakko kutsua Vastuullisuuspaneeli koolle niitä luomaan. Tämä on tärkein syy myös Suomen Vastuullisin Tuote -kilpailun takana. Meidän on keskustelemalla ja positiivisen kautta luotava tämä malli. Toki apuna on esimerkiksi EU-taksonomia, jossa on jo ilmastokriteerien määrittelyn osalta päästy pitkälle. Myös ympäristö- ja sosiaalinen vastuu seuraavat pian perässä, samoin lainsäädäntö.
Kaksoisolennaisuusanalyysi on lähtökohta
CSRD-raportoinnistakin tuttu kaksoisolennaisuusanalyysi on tärkein asia, kun lähdetään tutkimaan ja kehittämään tuotteen vastuullisuutta. Mitä enemmän tuotetta myydään ja mitä merkittävämpiä vastuullisuusriskejä se sisältää, sen tärkeämpää on tehdä asialle jotain. Ja muutenkin, tärkeintä on aloittaminen – ei asiat mene kerralla kuntoon näin kompleksisessa ympäristössä. Arvoketjuvastuullisuus on kuitenkin laajempi asia kuin vaikka yrityksen talous ja hiton paljon hankalampi mitata.
Olennaisuusanalyysi määrittelee, mikä tuotteessa ja sen vastuullisuudessa on olennaista ja mihin voidaan tai halutaan keskittyä ensin. Voidaan esimerkiksi tutkia käytetäänkö tuotteen pakkaukseen, kuljetukseen tai säilytykseen paljon materiaaleja ja energiaa, vai onko niiden käyttö tuotteen koko elinkaaren aikana lainkaan oleellista. Entä kuluttaako tuotteen valmistus merkittävästi vettä, energiaa tai luonnon monimuotoisuutta? Tai jos koko tuote tulee korruptio- ja lapsityön hyväksikäytön riskimaasta, onko nämä riskit mitigoitu?
Olennaisuusananalyysissä voi toki ottaa huomioon myös kuluttajien preferenssit, mutta tällä hetkellä luulen, että kaupparyhmien nykyisillä ja tulevilla kriteereillä on eniten merkitystä. Hyllytila on ensin saatava, että pääsee kuluttajien arvioitavaksi.
Tuotevastuullisuus arvioidaan aina markkinaympäristössään
Joka tapauksessa tuotteen vastuullisuutta tulee tarkastella suhteessa markkinatilanteeseen ja tuotantovaihtoehtoihin. Jos uusiutuvaa energiaa, kierrätysmateriaaleja ja bioperäisiä pakkausmateriaaleja on saatavilla ja tuote voidaan tehdä hyvällä laadulla, järkevällä hinnalla ja lähellä käyttöpaikkaa, ei muulla tavoin tehtyä tuotetta voitaisi enää pitää vastuullisena. Nämä kaikki edellytykset kuitenkin täyttyvät edelleen erittäin harvoin.
Nyrkkisääntönä olennaisuusanalyysille kuitenkin muutama yleispätevä asia:
Ilmasto
Ilmastokriisin takia mitään hiilipohjaista ei tulisi polttaa tuotteen tekemiseksi. Erityisesti fossiilisia, jotka kaivetaan eloperäisen hiilikierron ulkopuolelta (eli maasta) ei pitäisi enää käyttää ollenkaan.
Ilmastovastuuta tarkastellaan pääosin käytetyn energian kautta ja lasketaan hiilidioksidimittareilla. Kompensaatio ei vähennä hiilidioksidipäästöjä, joten kompensoinnin vaikuttavuus on merkityksellistä vain hiilimarkkinan ja -ajattelun kehittymisen kannalta. Markkinointivälineenä se toimii niillä tuotteilla ja palveluilla, joiden valmistuksessa kaikki muut keinot hiilen vähentämiseen on ensin käytetty.
Ympäristö
Biodiversiteettikato on ympäristövastuullisuuden keskeinen taklattava asia. Elinympäristön säilyttämisen mittaamiseksi lasketaan erilaisia ympäristöjalanjälkiä, jotka määrittelevät ympäristökuormaa eri suunnilta. Näitä mittareita on toistakymmentä ja niistä käyttöön tulisi valita tuotteen aiheuttamaan kuormaa parhaiten kuvaava laskentatapa.
Maalaisjärjellä ymmärrettävä yleissääntö on se, että kaikki tarpeettomat plantaasit, puupellot, avolouhokset ja vastaavat ekosysteemejä köyhdyttävät tai tuhoavat tuotantotavat ovat vältettäviä asioita. Esimerkiksi kahvia sekaviljelevät pienviljelijät kompostoivat kahvipapua eli kahvipensaan siementä ympäröivä kahvimarjat. Plantaasit dumppaavat usein tämän eloperäisen jätteen luontoon ja pilaavat esim. vesistöjä. Pienviljelijöille kahvi on myös ns. rahakasvi, joten siitä saatavilla tuloilla voidaan hankkia lääkkeet ja koulukirjat. Samalla voidaan asua yhdessä lapsien kanssa, eikä tarvitse lähteä siirtotöihin plantaaseille. Noin 70 % maailman kahvista tehdään pienviljelyksillä, joten saatavuuden kannalta ainakin kahviplantaasit voitaisiin usein jättää rakentamatta. Viljelytapa siis jo yksin tukee luonnon monimuotoisuutta.
Sosiaalinen vastuullisuus
Edellisessä kahviesimerkissä oli myös sosiaalisen vastuullisuuden ulottuvuuksia, joilla on suora korrelaatio planeetan kantokyvyn kannalta oleelliseen asiaan eli väestönkasvuun. Väestönkasvua hillitsee parhaiten tasa-arvokehitys ja tyttöjen koulutus – lapsiluku on puolestaan suorassa korrelaatiossa naisten asemaan. Tilanne on hälyttävä: Kehittyvissä maissa noin puolella naisista ei ole itsemäärämisoikeutta edes omaan kehoon – ja huonompaa suuntaanhan tämä alkaa länsimaissakin menemään.
Naiset tasa-arvoisina toimijoina ihmisoikeuksia sekä perintöjä jaettaessa, rahaa ja omaisuutta omistaessa sekä työelämässä on siis keskeisin ratkaisun avain planeetan kantokyvyn riittävyyteen. Ilman koulutusta ja itsemääräämisoikeutta tämä tietysti jää vain haaveeksi. Esimerkiksi tekstiiliteollisuus kantaa tästäkin haasteesta ison osan, koska 70% arvoketjujen työntekijöistä on naisia – ja tekstiiliteollisuus vastaa muutenkin jopa 10%:sta planeettamme ilmastopäästöistä. Vastuu on muistakin kammottavuuksista: ympäristömyrkyistä, vesistöjen tuhoista ja ihmisten riistosta. Irvokasta on myös se, että naiset ovat myös useimmiten ostajan roolissa, kun puhutaan ultrapikamuodista ja pikamuodista ja muista järjettömyyksistä.
Kotimaisuus ja lähituotanto
Suomessa ja lähialueilla yritysten toimintaa ja tuotteiden valmistustapaa säädellään ja valvotaan hyvin, mutta toki meiltäkin löytyy porsaanreikiä, jotka mahdollistavat erilaisen perseilyn parempien tuottojen toivossa. Yleisesti myös ajatellaan, että koska tuote kulkee asiakkaan luokse lyhyttä reittiä, pysyy tuotteen hiilijalanjälki pienenä. Todellisuudessa alkutuotanto tuottaa karhunosan hiilijalanjäljestä, joten tämä ei ole mikään yleissääntö.
Joka tapauksessa tärkeää on tukea suomalaista työtä ja globalisaationkin aikana hyvä säilyttää lähituotannon turva, vaikka muualla tuotanto voisi olla tehokkaampaa ja hinta alhaisempi. Suomalaisen työn tukeminen lisää meidän kaikkien hyvinvointia esimerkiksi peruspalveluihin käytettävien verovarojen myötä ja pitää elinkeinoelämän liikkeessä. Kotimaisuus siis kunniaan.
Hyvän liiketoimintaetiikan noudattaminen
Meillä on senverran hyvä yleissivistävä koulutus, että kyllä jokainen suomalainen yritysjohtaja tietää, mikä on oikein. Sanoisin, että nykyisellään suurin ongelma on se, että päätöksentekijät eivät saa riittävästi ymmärrettävää vastuullisuustietoa. Tämän vuoksi liian helposti ollaan tekemättä mitään tai etsitään vain näyttäviä tai vähemmän näyttäviä “vastuullisuustekoja”, jolloin ollaan vielä osaoptimoinnin tiellä.
Yritystoiminta on kuitenkin nopeasti skaalautuvaa ja vaikuttavaa toimintaa, joten jos yrityspäättäjät ottavat vastuullisuusparametrit mukaan kaikkeen päätöksentekoon, muutos on nopea. Viimeistään sitten, kun kuluttajapaine siirtyy ennustuksista ostopäätöksiin, on vastuullisuuden johtaminen arkipäivää kaikille liiketoimintajohtajille. Ja vastuullisuuden johtaminen on ihan samanlaista kuin muukin johtaminen: sopimusten, ohjeiden, suunnitelmien ja kulttuurin ohjaamista siihen, että vastuullisuusparametrit otetaan huomioon.
Vastuullisuuden arvioinnissa ei ole yksi-sopii-kaikille -ratkaisua
Vastuullisuuden arvioinnin avuksi on mahdoton antaa ihan yksinkertaisia peukalosääntöjä, koska vastuullisuuden määritelmä on monitahoinen ja tilannetta täytyy lopulta arvioida tuote- tai palvelukohtaisesti. Vastuullisuuden näkökulmia tulee punnita suhteessa toisiinsa sekä myös omiin valinnan mahdollisuuksiin – valintatilanteessa kun painaa vastuullisuuden lisäksi myös saatavuus, hinta, helppous sekä erilaiset mieltymykset ja tarpeet.
Myös kuluttajille tarjonnan sumasta voi olla työlästä ja joskus lannistavaakin seuloa kestäviä vaihtoehtoja. Yksi helppo tapa päästä alkuun ja saada selville tuotteiden vastuullisuuden nykytila on hankkia tuotteestaan Suomen johtavien vastuullisuusasiantuntijoiden kuratoima riippumaton vastuullisuusarvio. Arvion saat hakemalla mukaan Ostavastuullisesti.fi-sivustolle ja Suomen vastuullisin tuote -kilpailuun. Sekä sivusto että kilpailu ovat tärkeä osa kansallista keskustelua siitä, mikä on olennaista tuotevastuullisuutta määritettäessä.
Hae mukaan vuoden 2025 kisaan
Haku sivustolle ja mukaan kilpailuun 2025 on alkanut. Early bird -hinnat ovat voimassa tammikuun 2025 loppuun, joten mukaan kannattaa hakea nyt. Jos oman tuotteen vastuullisuusarvio ja sen vastuullisuuden tuominen esiin uudella tavalla kiinnostaa, lue lisää tai ota yhteyttä Annukka Lehtoseen, Annukka@infine.fi.
Ja kuten aina, kommentit ovat tervetulleita ja lisätietoja saat myös vastaamalla tähän viestiin.
Terveisin
Tiina
Haluatko Tiina Saukon suositut Vastuullisuusoppeja helposti ja nopeasti –kirjoitukset jatkossa suoraan sähköpostiisi? Tilaa kirjoitukset itsellesi!
